Miami sukeltaa toisaalta säkenöivään, toisaalta karuun show-tanssijoiden yökerhomaailmaan. Suomalaisissa elokuvissa nähdään harvemmin tällaista glitterin ja paljettien määrää, samalla kun pääosassa ovat herkät mutta vahvat naiset. 

Omaperäinen Miami on draama, road movie ja rikoselokuva. Elokuva sisältää paljon jännittäviä juonenkäänteitä sekä erinomaiset musiikkivalinnat. Helsinkiläisenä ilahdun myös aina, kun elokuvassa seikkaillaan Helsingin kaduilla.

Kuvassa on Krista Kosonen ja Sonja Kuittinen. Kuva: Sami Kuokkanen © Helsinki-filmi

Kuvassa on Krista Kosonen ja Sonja Kuittinen. Kuva: Sami Kuokkanen © Helsinki-filmi

Krista Kosonen sädehtii kolmekymppisenä Angelana, joka on karismaattinen mutta epätasapainoinen show-tanssija. Hän on jäänyt lapsena vailla isänsä huomiota, ja on tukeutunut sitten Taivaan isään. Sonja Kuittinen esittää 19-vuotiasta Annaa, joka on päättänyt etsiä käsiinsä ihailemansa siskopuolen Angelan, jonka on nähnyt viimeksi pikkutyttönä.

Anna on pikkukaupungin tyttö, joka arkailee aikuisuuden kynnyksellä. Hänestä kuitenkin kuoriutuu sisarusduon järki ja pelastaja. Kaksi erilaista naista tasapainottavat toisiaan.

Anna lumoutuu valovoimaisesta siskopuolestaan. Annalla ei oikeastaan ole omaa elämää, joten hänkin omaksuu isosiskonsa elämäntyylin. Angelan seurassa on hauskaa, mutta Anna ei tiedä Angelan olevan isoissa vaikeuksissa.

Kuvassa on Krista Kosonen. Kuva: Sami Kuokkanen © Helsinki-filmi

Kuvassa on Krista Kosonen. Kuva: Sami Kuokkanen © Helsinki-filmi

Elokuva kuvaa hienosti kahden naisen välistä ystävyyttä. Kuten elokuvan pressitiedoissakin sanotaan, nämä kaksi naista eivät ole ensisijaisesti äitejä, tyttöystäviä eivätkä vaimoja, vaan ihmisiä ja siskoksia.

Annalla ja Angelalla on ongelmia, mutta samalla halua ja kykyä pelastaa itse itsensä ja toisensa. He eivät odota miestä pelastajakseen, vaan auttavat itseään ja toisiaan. Molemmista heistä löytyy urheutta, kekseliäisyyttä ja taistelutaitojakin, joita on elokuvissa totuttu näkemään yleensä miespuolisissa hahmoissa. Uskoisin, että vauhdikas elokuva uppoaa hyvin myös mieskatsojiin.

Ohjaaja Zaida Bergroth kertoo halunneensa Miamissa tutkia kysymystä siitä, ”kuinka rakastaa valovoimaista ja voimauttavaa, mutta samalla vastuutonta ja vaarallista ihmistä”. Angelan hahmosta on välillä vaikea pitää, koska hän on niin hankala ja kiskoo sisarensakin syviin ongelmiinsa. Kuitenkin on ilahduttavaa nähdä, että valkokankaalla voi jo olla pääosassa ristiriitainen ja rasittavakin naishahmo, toisin sanottuna inhimillinen naishahmo.

Angelan ongelmia perustellaan hänen vaikealla lapsuudellaan, mistä huolimatta hän on toisaalta ihan menestynyt elämässä. Anna tekee myös itsenäisesti sen valinnan, että haluaa olla osana Angelan maailmaa ja auttaa siskoaan.

Kuvassa on Krista Kosonen ja Sonja Kuittinen. Kuva: Sami Kuokkanen © Helsinki-filmi

Kuvassa on Krista Kosonen ja Sonja Kuittinen. Kuva: Sami Kuokkanen © Helsinki-filmi

Kahden naisen pakomatka ja vahva keskinäinen side tuo mieleen feministisen elokuvaklassikon Thelman ja Louisen (USA 1991). Angela ja Anna taas unelmoivat saavuttamattoman tuntuisesta matkasta unelmien Miamiin kuin Tšehovin Kolme sisarta -näytelmän (1901) siskokset Moskovaan.

Teatterikorkeakoulussa opiskeleva Sonja Kuittinen, 26, on naisräppiduo Sofasta tuttu muusikko, joka tekee Miamissa onnistuneesti ensimmäisen ison leffaroolinsa. Lukuisissa elokuvissa ja näytelmissä esiintynyt Krista Kosonen, 34, taas ei paljon esittelyjä kaipaa. Ohjaaja Zaida Bergroth, 39, muistetaan myös perhesuhteita luotaavista elokuvistaan Hyvä poika (2011) ja Skavabölen pojat (2009).

 

Näin elokuvan pressinäytöksessä 25.7.2017. 

Miami Finnkinon verkkosivuilla

Ensi-ilta: perjantai 4.8.2017
Ikäraja: 12
Pituus: 1 h 59 min.

Ohjaus: Zaida Bergroth
Käsikirjoitus: Jan Forsström, Zaida Bergroth
Kuvaus: Hena Blomberg
Lavastus: Okku Rahikainen
Puvustus: Tiina Kaukanen
Maskeeraus: Marjut Samulin

Tuotanto: Miia Haavisto / Helsinki-filmi
Levitys ja markkinointi: Nordisk Film

Elisa Helenius
Tervetuloa kulttuuriblogiini! Olen helsinkiläinen kolmekymppinen kulttuurinystävä, jonka näkökulma on queer-feministinen. Olen myös turkulaisen kirjallisuuslehti Lumoojan päätoimittaja, journalismin opiskelija Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa ja vapaa toimittaja. Taustaltani olen filosofian maisteri (yleinen kirjallisuustiede) Helsingin yliopistosta. Kahdessa kansanopistossakin on tullut opiskeltua (lehtijournalismia ja sanataiteita) sekä suoritettua yrittäjän ammattitutkinto. Nautin matkustelusta, elokuvista, filmifestivaaleista, teatterista, lukemisesta, median seuraamisesta, tribal fusion bellydancen harrastamisesta, tanssin katselemisesta (burleski ja baletti!), ulkona syömisestä ja uimisesta. Jos Helsingissä on avattu uusi kahvila tai taidenäyttely, löydät minut sieltä! Sateenkaarenmaalari syntyi tammikuussa 2011. Blogini on ollut aikaisemmin Cult24-kulttuurilehden verkkosivuilla ja sitä ennen Blogspot-blogisivustolla.