Jevgeni Onegin on Pjotr Tšhaikovskin suosituimpia oopperoita ja muutenkin todellinen klassikko! Itselleni se on jäänyt etäisemmäksi ja päätinkin korjata asian huomatessani Finnkinon Event Cineman ohjelmistossa The Metropolian Operan produktion kyseisestä teoksesta. Sinänsä näennäisen yksinkertainen tarina ei ole menettänyt lumovoimaansa ja seuranani Tennispalatsissa onkin lähes täysi sali muita oopperanystäviä.

Jevgeni Oneginin tarina perustuu alunperin Aleksandr Pushkinin vuosina 1823-33 julkaistuun runoelmaan, joka jo itsessään on eräs venäjäläisen kirjallisuuden tunnetuimmista teoksista. Se kertoo nuoresta naisesta nimeltä Tatjana (Anna Netrebko), joka on teini-ikäiselle ominaisella intensiteetillä ja kiihkolla ihastunut pöyhkeään ja ylimieliseen, maailmalla jo kiertäneeseen Oneginiin (Peter Mattei).

Kaksi hyvin erilaista maailmaa kohtaavat eikä mies osaa arvostaa saati sitten kunnioittaa Tatjanan tunteita ja suhtautuukin nuoreen välinpitämättömästi ja haavoittaen. Sopraano Anna Netrebko tavoittaa Tatjanan väreilevän herkkyyden ja romanttisuuden niin autenttisesti, että häntä seuratessa palaan itsekin hetkittäin teini-ikäni sydänsuruihin.

EO TITLE_Z2Q9563a

Itseään täynnä oleva Oneginilta puuttuu tunneälyä ja tilannetajua. Hän päätyykin juhlissa flirttailemaan ystävänsä Lenskin (Alexei Dolgov) morsiamen Olgan, Tatjanan sisaren kanssa. Lenski loukkaantuu ja haastaa Oneginin kaksintaisteluun, jossa lopulta kuolee. Onegin kokee tilanteen sietämättömäksi ja pakenee ulkomaille.

Kun Onegin vuosia myöhemmin kohtaa jo onnellisesti naimisissa olevan Tatjanan se saa hänet nöyrtymään ja kyseenalaistamaan aiemmat ajatuksensa ja asenteensa. Tatjanan ja Oneginin välinen dynamiikka on muuttunut, joka saa myös heidän välisensä jännitteen värittymään uudella tasolla. Tatjana on kasvanut eikä enää idealisoi Oneginia kuten nuoruudessaan.

ONEGPD_1719a

Jevgeni Onegin on asetelmaltaan kolmiodraama ja siitä on tehty myös useita elokuvasovituksia. Itse jotenkin yllätyin siitä miten vähän lähes nelituntisen oopperan aikana oikeasti tapahtuu. Tšhaikovskin voimakas ja hetkittäin jopa myrskyisä musiikki tuo toteutukseen syvyyttä ilmentäen myös niitä tunteiden sävyjä, jotka jäävät konkreettisten tapahtumien pinnan alle.

Itselleni Jevgeni Onegin on ennen kaikkea kertomus ylpeydestä, enkä tällä tarkoita niinkään Oneginin kaltaisen ihmisen tapaa ylenkatsoa häntä ihailevaa nuorta Tatjanaa vaan sitä itsekunnioitusta, jota aikuinen Tatjana osoittaa kohdatessaan uudelleen Oneginin. Itseänikin etenkin oopperan loppu kosketti syvältä.

The Metropolian Operan loistokas ja viimeistäkin yksityiskohtaa myöten hiottu toteutus on hieno kunnioituksenosoitus tälle klassikolle. Puvustus ja lavastus luovat näyttämölle autenttisen 1800-luvun tunnelman niin Tatjanan nuoruuden kotiseuduilta maatalossa kuin ylhäisön hoveistakin.

 

Liitän tähän vielä kohtauksen Tatjanan kuuluisasta kirje-aariasta.

https://www.youtube.com/watch?v=Nm0zJt-UeB0

Kapellimestari: Robin Ticciati. Ohjaus: Deborah Warner; Lavastus: Tom Pye; Puvut: Chloe Obolensky; Valot: Jean Kalman; Video: Ian William Galloway; Koreografia: Kim Brandstrup.

Rooleissa: Anna Netrebko (Tatjana), Jelena Maximova (Olga), Alexei Dolgov (Lenski), Peter Mattei (Onegin), Štefan Kocán (Gremin).

Kesto n. 3h 57 min

Katso kaikki kevään Event Cinema -esitykset!

Lady Dandy

Lady Dandy

Dandyismi merkitsee minulle henkistä sivistystä, kauniita käytöstapoja, tyylikkyyttä, estetiikan kaipuuta ja rakkautta kauneuteen, taiteeseen ja kulttuuriin. Myös ekologiset arvot ovat lähellä sydäntäni ja mielikuvissani aikamme dandy voisikin olla eräänlainen nykymaailman kaupallisuuden ja hetkellisyyden kulttuurin marginaalissa elävä boheemi ja elämään intohimoisesti suhtautuva seikkailija. Kirjoitan ainakin kirjallisuudesta, musiikista, tanssista, oopperasta, baletista, teatterista ja sirkuksesta herra Stendhallia kohti kumartaen. " -- Absorbed in the contemplation of sublime beauty... I reached the point where one encounters celestial sensations... Everything spoke so vividly to my soul." (Stendhal) Instagramissa nimellä ladydandyblogi