Englannissa asuva suomalaiskirjailija Emmi Itäranta on nyt lokakuussa käymässä Suomessa. Sain tavata hänet kasvotusten ja haastatella häntä lehtijuttuun. Mielenkiintoista materiaalia jäi niin paljon yli, että päätin koostaa erillisen kirjoituksen myös tänne blogiin.

Itärannan vuonna 2012 ilmestynyt esikoisteos Teemestarin kirja on kerännyt palkintoja ja ylistävää kritiikkiä ympäri maailmaa. Kun hän myi kirjansa englanninkieliset oikeudet, solmi hän samalla sopimuksen myös toisesta romaanista. Tämä toinen romaani Kudottujen kujien kaupunki ilmestyi juuri suomeksi. Teoksen englanninkielinen versio on puolestaan parhaillaan viimeistelyvaiheessa ja ilmestyy ensi keväänä. Itäranta on siis kirjoittanut molemmat kirjansa niin englanniksi kuin suomeksi. Teemestarin kirjan luin pian sen ilmestymisen jälkeen ja Kudottujen kujien kaupunkia olen ehtinyt jo hieman aloittaa.

En kuitenkaan aio kuvailla lukukokemuksiani nyt tämän enempää. Päästetään sen sijaan kirjailija ääneen! Näin hän kertoo työstään:

kuva heini lehväsaho

Kirjailija Emmi Itäranta. Kuva: Heini Lehväslaiho / Teos

Toisen romaanin kirjoittamisesta:

”On toki onnekas ja etuoikeutettu tilanne, että toisella romaanilla oli heti kustannussopimus ja käännössopimuksia. Olen siitä kiitollinen. Toisaalta se aiheutti suuria paineita kirjoittamiselle. Ei voinut vain jäädä istuskelemaan ja miettimään, mitä seuraavaksi tekisi. Oli pakko sukeltaa työhön ja viedä sitä eteenpäin, vaikka alkuvaiheessa tuntui, etten edes tiedä, mistä olen kirjoittamassa. Oli myös olo, että minun pitää todistaa toisella kirjalla, etten ole yhden kirjan ihme. Se tuntui välillä aika stressaavalta.

Koen, että Kudottujen kujien kaupungista tuli pitkälti se kirja, jonka halusinkin kirjoittaa. Olen kuitenkin sen verran perfektionisti, että jos ei olisi ollut deadlinea, istuisin tekstin päällä vielä vähintään puoli vuotta tai vuoden. Minun on vaikea päästää kirjasta irti ja päättää, että se on valmis. Haluaisin jäädä vain hiomaan sitä.”

Kahdella kielellä työskentelystä:

”Teen yleensä jokaisen luvun ensimmäisen version suomen kielellä. Sitten käännän sen englanniksi ja editoin jo siinä kääntäessä. Sen jälkeen vaihtelen kielten välillä.  Koen kahdella kielellä työskentelyn hyödylliseksi työvälineeksi. Kaikki kirjailijat varmaan kirjoittavat omaa tekstiään moneen kertaan, minä vain teen sen kahdella kielellä. Kielet hiovat ja tarkentavat tekstiä.

Kudottujen kujien kaupungin kohdalla aikataulu tosin pakotti tekemään isompia kokonaisuuksia kerralla. Teoksen edellinen kokonainen englanninkielinen versio valmistui huhtikuussa. Suomenkielisen työstin sittemmin jo loppuun, joten se meni paljon eteenpäin verrattuna englanninkieliseen, jonka pariin palasin puolestaan nyt.

99

Esikoisromaani Teemestarin kirja valloittaa yhä maailmaa. Kuva: Teos

Käännöskirja on vähän eri kirja kuin alkuperäinen ihan vain siitä syystä, miten eri kielet toimivat ja rakentuvat. Yhden lukijan mukaan suomeksi tekstini on jotenkin kirjallisempaa kuin englanniksi. Englanniksi valitsen ehkä helpommin sen yksinkertaisemman reitin, koska se ei ole äidinkieleni. Kirjailijanääneni syntyy kuitenkin molemmista kielistä. Jos olisin kirjoittanut teokset vain suomeksi tai englanniksi, lopputulos olisi erilainen. Kumpikin kieli saa tukea ja opastusta toisesta kielestä.

Se, että olen kirjoittanut teokseni myös englanniksi, on todennäköisesti auttanut niiden mahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla.”

Aiheiden löytämisestä:

”Kirjailijat löytävät aiheensa varmaan aika usein niin, että jokin itseä kiinnostavassa asiassa alkaa kasvattaa tarinaa. Teemestarin kirjan kohdalla seurasin uutisia ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksesta etenkin juomaveden saatavuuteen. Samaan aikaan luin paljon japanilaisesta teekulttuurista. Eräänä päivänä nämä kaksi asiaa vain yhdistyivät mielessäni kuvaksi, jossa näin kirjan päähenkilön, nuoren naisen, valmistamassa teetä tulevaisuuden maailmassa, jossa juomavettä on vain vähän.

Kudottujen kujien kaupungin kohdalla prosessi oli erilainen. Minulle alkoi tulla siitä maailmasta mielikuvia, joita kirjoitin ylös. En kuitenkaan tiennyt, mikä kirjoittamiani kohtauksia yhdisti, enkä hahmottanut tarinaa niiden ympärillä. Minulla kesti aika kauan, ennen kuin tiesin, mistä olin kirjoittamassa. Ratkaisevaa oli, kun tuli ajatus, että voisiko unennäkö olla siellä kiellettyä.”

Muista inspiraationlähteinä:

Italo Calvinon Näkymättömät kaupungit antoi minulle sysäyksen miettiä, että mitä jos olisikin kaupunki, joka olisi aivan mahdoton ja toimisi erilaisilla periaatteilla kuin todellisen maailman kaupungit. Sieltä tuli idea kudotusta kaupungista, josta osia kudotaan ja puretaan jatkuvasti uudelleen.

Calvinon lisäksi Ursula Le Guin on vaikuttanut selkeästi työhöni. On myös yksi vaikuttaja, joka ei ehkä ole lukijoille selvä mutta minulle kyllä: David Lynchin elokuvat sekä erityisesti Twin Peaks -sarja, joka oli minulle tärkeä teini-ikäisenä.

Olen lapsesta asti ollut kiinnostunut kuvitteellisista maailmoista, jotka poikkeavat meidän arkitodellisuudestamme.”

1129

Myös toisen romaanin oikeudet on myyty useaan eri maahan. Kuva: Teos

Fiktiivisen maailman rakentamisesta:

”Taustatyö on tärkeää. Mielestäni kirjoittajan pitää olla aika tarkka, jotta maailma tuntuisi lukijasta uskottavalta ja maailmalla olisi oma sisäinen logiikkansa, jossa ei ole aukkoja.

Kudottujen kujien kaupunkia varten luin paljon kudontatekniikoista ja -välineistä. Tein myös taustatutkimusta kirjan sidonnasta ja kirjapainotekniikasta. Teoksen maailma ei ole yhtä teknologisesti kehittynyt kuin meillä. Minun piti selvittää, onko siellä todennäköisemmin kirjakääröjä vai avattavia niteitä, sekä miettiä, mitä käytettäisiin kirjoitusvälineenä ja mistä musteet tehtäisiin. Kirjan melko ilmiselvä todellinen esikuva on Venetsia. Luin siis keskiaikaisesta ja hieman myöhemmästä Venetsiasta ja luostareista. Tein myös jonkin verran tutkimusta hämähäkeistä.

Nautin taustatutkimuksesta. Se auttaa ratkaisemaan asioita ja ongelmia sekä tekemään maailmasta ehyemmän. Se saattaa myös nostaa esiin yllättäviä ideoita.”

Teostensa lajityypistä:

”Kumpikaan romaanini ei ole puhtaasti fantasiaa eikä scifiä. Niissä on elementtejä molemmista. Vaikka ihmisillä on tarve luokitella asioita, tiukat kategoriat eivät usein kuvaa kirjan todellisuutta. Jotkut kriitikot kirjoittivat Teemestarin kirjasta, että eihän tämä ole oikeaa scifiä, eli pitivät teosta epäonnistuneena scifinä.

Kudottujen kujien kaupunki käyttää minusta genreä enemmän työvälineenä kuin aitana, jonka sisälle asetutaan. Toki siellä on fantasiasta tuttua kuvastoa, kuten viittahahmoja, torneja ja kummallisia, keskiaikaisen oloisia kaupunkeja sekä ajattelevia olentoja, jotka eivät ole ihmisiä. Halusin silti jotenkin rikkoa ja kyseenalaistaa fantasian kuvastoon liittyviä odotuksia. Suurin osa tarinan henkilöistä on naisia. Se on tietoinen valinta ja yksi tapa käydä dialogia fantasian genren kanssa ja haastaa sitä.”

Lämpimät kiitokset Emmille haastattelusta! Käykäähän lukijat tutustumassa myös kirjailijan kotisivuihin, joissa on paljon mielenkiintoista asiaa muun muassa siitä, kuinka hän kiertää eri maita edelleen Teemestarin kirjan suosion siivittämänä. Lisätietoa myös Teos-kustantamon sivuilta. Kuinka moni teistä on jo ehtinyt lukea Teemestarin kirjan ja/tai Kudottujien kujien kaupungin? Mitä piditte?

 

Meri Liukkonen
Kulttuurikuuri-blogissa etsitään uusia kokemuksia. Tutkailen kulttuuria maallikon näkökulmasta, innostuneena ja suoraan. Taustaksi kerrottakoon, että työskentelen vapaana toimittajana ja opiskelen suomen kieltä ja kotimaista kirjallisuutta Helsingin yliopistossa. Taidenäyttelyihin ja muihin rientoihin menoa suunnittelin aiemmin jatkuvasti, mutta toteutus ontui. Siksipä ryhdyin syksyllä 2013 kulttuurikuurille. Tavoitteenani on nautiskella ainakin muutamasta uudesta kokemuksesta kuukausittain – olivat ne sitten mitä vain punk-bändin keikasta kokeelliseen balettiin. Blogissa raportoin kuurini tuloksia, kirjoitan kirjoista, poikkean välillä matkailemassa sivupoluilla ja testaan tosielämän pakopelejä. Kulttuurikuuri ilmestyi ensin Cult24-lehden sivustolla ja muutti Extemporen sivuille kesällä 2014. Palautetta voi antaa joko kommentteina kirjoituksiin tai viestillä osoitteeseen meri.liukkonen (a) gmail.com.