Pahoittelut parin viikon hiljaisuudesta! Taitoluistelun MM-kisat, flunssa sekä koeviikko veivät viime- ja edellisviikkona täysin voimat. Nyt ollaan jo voiton puolella niin yleisen olotilan kuin syksyn Musiikkitalon postausten kanssa, jes. Viimeisimpinä HKO:n konsertteina vuonna 2016 olivat Debussy ja Sibelius.

Konsertin alkupuolella kuulimme pelkästään ranskalaista Claude Debussyä: ensin Rondes de printemps pianosarjasta Images ja tämän jälkeen Fantasian pianolle ja orkesterille. Vaikka varsinainen sävellystyö kesti muutaman vuoden, itse luomistyö kesti kymmenen vuotta ja tänä aikana säveltäjä ehtikin mm. erota vaimostaan, mennä naimisiin ja saada ensioireet syövästään. Olin positiivisesti yllättynyt, miten paljon kappale miellytti.

Debussy. Kuva täältä.

Debussy. Kuva täältä.

Toinen kappale oli Debussyn Fantasia pianolle ja orkesterille, joka on muuten säveltäjän ainoa suuri konserttimuotoinen teos. Ohjelmalehtinen tiesi kertoa, ettei tätä teosta ole ikinä soitettu säveltäjän elinaikana. Tilanne meni niinkin pitkälle, että kantaesityksen päivämäärä oli sovittu, pianosolisti oli valmistautunut, mutta kapellimestari kieltäytyi viime tipassa esittämästä toista osaa. Debussy ei hyväksynyt ”keskeneräisen” teoksen esittämistä, vaan kävi itse keräämässä soittajien nuotit näiden telineiltä! Säveltäjä pohti kyllä teoksen esittämistä myöhemmin, mutta vuosien myötä teoksen sävelmaailma ei enää sopinut vallinneeseen genreen, joten sen esittäminen jäi.

Ranskalaisen alun jälkeen vuorossa oli Sibeliusta, jolta kuulimme 3. sinfonian sekä Lemminkäisen paluun, joka on viimeinen osa säveltäjän teoksesta Lemminkäis-sarja. Neljäkymmentä vuotta 3. sinfonian valmistuttua Sibeliuksen tiedetään muistelleen suomalaisten reaktiota sinfoniaansa näin: ” III sinfonia oli yleisölle pettymys, sillä kaikki odottivat samanlaista kuin II. Mainitsin tästä Mahlerille, joka totesi että jokaisella uudella sinfonialla menettää ne kuulijat, jotka on edellisillä saanut”.

Edellä mainitun, lähes puolituntisen teoksen jälkeen oli vuorossa kuuden minuutin pituinen Lemminkäisen kotiinpaluu, mikä tuntui vähän hassulta sinfonian jälkeen. Toisaalta kappale oli kuitenkin kaunis, joten miksikäs ei. 

Seuraavan kerran Sibeliusta voi kuulla Musiikkitalolla 4.5!

Debussy & Sibelius, HKO / Musiikkitalo 

Tuire Arjava
Parikymppinen nainen, joka rakastaa erilaisia kulttuuririentoja, kirjojen lukemista, klassista musiikkia, sekä hyvää ruokaa. Blogissa pääsee seurailemaan Helsingin erilaisia kulttuuritapahtumia, joskus muunkin Suomen ja ulkomaiden nähtävyyksiä. Viestiä voi laittaa osoitteeseen culturallifeofhelsinki(at)gmail.com :) Seuraa Twitterissä (Culturellelife), Facebookissa (Kulttuurielämää Helsingissä) ja Instagramissa (Kulttuurielamaahelsingissa).
Tuire Arjava