Extemporen kaksi kulttuuribloggaajaa, Sateenkaarenmaalari ja Lady Dandy, matkasivat viime viikonloppuna seurueineen kolmeksi päiväksi Baltic Prideille. Tässä heidän kokemuksiaan Tallinnasta. Kaikki jutun kuvat ovat Tallinnan Pride-kulkueesta. 

Pride-kulkue, lauantai 8.7.2017

Sateenkaarenmaalari / Elisa Helenius:

Pride-kulkue oli minulle matkan kohokohta! Mikä upea, vapautunut tunnelma ja suuri ihmismäärä! Suomalaisiakin oli ilahduttavan paljon, ja me marssimme Setan porukoissa. Olen marssinut Helsinki Priden kulkueessa reippaasti yli 10 vuoden ajan, mutta ulkomailla olen käynyt aiemmin Prideilla vain pari vuotta sitten Riiassa EuroPriden puistojuhlassa.

Tallinnassa ei ole ollut Prideja kymmeneen vuoteen, joten tilanne oli historiallisesti merkittävä. Kulkueessa oli paljon enemmän sateenkaarirekvisiittaa ja ihmisiä, kuin olin osannut odottaa. Olimme paikalla vanhan kaupungin porteilla jo tuntia ennen kuin kulkue lähti, joten siinä saattoi rauhassa ihailla väkimäärää ja karnevaaliasuja.

ryhmakuva

Eija, Aava ja Elisa kulkueen lähtöpaikalla. Kuva: Sofia Schulgin

Tallinnan kulkueeseen osallistui 1800 henkeä, mikä toi mieleen Helsinki Priden kulkueen yli 10 vuotta sitten. Tänä vuonnahan Helsingin Pride-kulkueeseen osallistui jo 35 000 henkeä.

Kyseessä oli Tallinnassa oikeastaan Baltic Pride, joka järjestetään vaihtelevasti Tallinnassa, Riiassa ja Vilnassa. Tämä kansainvälisyys tuo kulkueeseen myös turisteja ja suuremman organisaation taidot ja turvan.

eija ja mina selfiessa

Eija ja Elisa yhteiskuvassa kulkueessa. Kuva: Eija / Lady Dandy

Oli hienoa marssia vanhankaupungin katuja pitkin iloisten ihmisten katsellessa kadunvarsilla. Samaan aikaan vanhassakaupungissa olleet keskiaikamarkkinat lisäsivät tapahtuman uniikkia luonnetta.

Kohtasimme tosin myös useita pieniä ja äkäisiä vastamielenosoituksia, jotka vetosivat Raamattuun ja perheeseen. Tuntui, etteivät he tienneet, mitä vastustivat. Queer-elämä on heille selvästi täysin vierasta ja heidän mielipiteensä perustuvat ennakkoluuloihin ja valheellisiin mielikuviin.

Olin etukäteen vähän miettinyt, kuinka turvallista on marssia Tallinnassa, mutta kulkueessa olo oli ihan turvallinen. Kulkuetta myös suojasivat vartijat, kenties koska hyökkäykset olisivat tehneet särön Tallinnan maineeseen turistien silmissä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Venäjänliput ja sateenkaariliput liehuivat kulkueessa sulassa sovussa. Kuva: Elisa Helenius

Prideille osallistujia ohjeistettiin sosiaalisessa mediassa tarkasti, mikä oli hyvä. Jotkin säännöt tosin kummastuttivat näin Helsinki Prideihin tottuneena: Tallinnan kulkueessa ei saanut nauttia alkoholia ja Pride-rekvisiittaa, kuten satenkaarilippuja, sai käyttää vain Pride-tapahtumissa.

Kuitenkin kulkueen jälkeen kaupungilla näkyi kyllä porukkaa sateenkaarilippujen kanssa. Kaupungissa tosin liehui yleisesti ottaen todella vähän sateenkaarilippuja. Nykyisin Helsinki Priden aikaan Helsingin keskusta taas on täynnä sateenkaarenvärejä eri yritysten ja virastojen julkisivuissa.

Ihmettelin myös sitä, että Pride-kulkue päättyi ulkoilmakonserttiin pienelle aukiolle Kino Sõprusin eteen. Aukiolla ei voinut istua ja siellä tuli klaustrofobinen olo ihmismassan pakkautuessa paikalle. Siirryimmekin nopeasti parin kulkueessa myös olleen suomalaisen kaverimme kanssa omalle piknikille pieneen puistoon läheiselle Harju-kadulle.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuva: Elisa Helenius

Lady Dandy / Eija:

Olin posiitivisesti yllättynyt väenpaljoudesta! Oloni oli tosin vähän turvaton ja kurja huomattuani ensimmäisen vastamielenosoittajaryhmän. Ehkä se johtui siitä, ettei vastaavaa vain ole kokenut niin pitkään aikaan Helsingissä. Ja kun ryhmä oikeasti meuhkasi ja puhalteli pilliin (eräs jopa lähti seuraamaan kulkuetta!), niin se oikeasti häiritsi, kuten sillä oli tarkoituskin.

Mietin kulkueen jälkeen paljon etuoikeutettua asemaani Suomessa, jossa saan olla rauhassa ja vailla negatiivista huomiota tyttöystäväni kanssa. Olen siitä kiitollinen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sofia ja Eija. Kuva: Elisa Helenius

Aava:

Itse näin kulkueen jotenkin tosi pienenä ihmismäärältään ja reitiltään lyhyenä. Vertaan nyt ainoaan toiseen kokemaani Prideen eli Helsinki Prideen, jossa olen ollut 10 vuotta peräkkäin marssimassa. Tallinnan kulkueessa näkyi suomalaisia tuttuja, mikä tuntui surrealistiselta. Muutenkin suomalaisia oli paljon.

Odottelimme tunnin ajan kulkueen lähtöpaikalla vanhankaupungin porteilla, missä tunnelma oli hilpeä. Kuitenkaan kulkueessa ei saanut ohjeistuksen mukaan polttaa tai juoda, joten oloni oli orpo vilkuillessani ympärilleni, jos sitä uskaltaisi sytyttää tupakan. Odotellessa kessuttelin, mutta kulkueessa en uskaltanut. Joku suomalainen joi kaljaa vieressämme, mutta tarkan kyyläyksen jälkeen totesin, että hän oli ainoa. Tupakoitsijoita näin vain pari.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuva: Elisa Helenius

Kulkue lähti liikkeelle iloisesti, mutta omat pelkoni triggeröityivät kun näin ensimmäisen kananmunan heitettynä maahan vanhassakaupungissa. Yritin rentoutua, sillä en ole ennen tuntenut pelkoa Pride-kulkueessa.

Ympärillä oli paljon vartijoita ja se vähän auttoi. Sitten näin toisen kananmunan maassa, ja pelkoni lisääntyi. Yritin katsella hymyileviä kavereitani ja ajatella olevani turvassa. Sitten tulivat pilleihin puhaltavat vastamielenosoittajat. En itse ole moksiskaan heidäntyyppisistään, enemmän pelottaa se, että joku satuttaa fyysisesti. Sanat eivät voi satuttaa.

Ikimuistoinen hetki oli se, kun mukana marssinut suomalainen media-persoona Wilma Schlizewski huusi megafonilla päin pilliä puhaltavan vastamielenosoittajan naamaa. Sitten nainen puhalsi pilliä, Wilma huusi taas, nainen puhalsi taas pilliä. Meinasin revetä, kun näin tämän!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tallinnassa ja Helsingissä asuva suomalainen yrittäjä Wilma Schlizewski. Kuva: Elisa Helenius

Koen vastamielenosoittajat lähinnä huvittaviksi. Eniten nauratti raamattua kulkueelle heilutteleva, paasaava jakkupukunainen. Mielenosoittajat olivat sen verran sitkeitä, että kiersivät kulkueen alkupäästä kiertoreittiä loppupäähän. Niin paljon toisten makuukammarielämä näköjään heitä kiinnostaa!

Kulkue päättyi aukiolle minilavan eteen. Olimme odottaneet puistojuhlaa. Aukiolla jaettiin ilmaisia hedelmämehupulloja kuumassa helteessä, siitä plussaa. Suuntasimme lähipuistoon omaan puistojuhlaamme ja muitakin eksyi sinne seuraksemme.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Wilma Schlizewskin sateenkaarisiivet. Kuva: Elisa Helenius

Pride-bileet perjantaina X-baarissa

X-baar
Osoite: Tatari 1
 

Sateenkaarenmaalari / Elisa: 

Jaksoimme Aavan kanssa pyörähtää X-baarissa tunnin ajan, Eijan ja Sofian jatkaessa nukkumaan hotellille. Olimme olleet jo illalla syömässä ja ostoksilla Solaris-kauppakeskuksessa, juomassa puistossa ja Depeche Mode -baarissa.

Virossa yöelämä alkaa ja jatkuu myöhemmin kuin Suomessa, eli Pride-bileet alkoivat vasta yhdeltätoista ja kestivät aamuviiteen. Illan esiintyjä, Englannista saapunut laulaja Carol Jiani esiintyi vasta puoli kahdelta yöllä.

Oli mielenkiintoista nähdä Tallinnan vanhin homoyökerho X-baar, joka taitaa nykyisin olla myös Tallinnan ainoa homobaari! X-baar avattiin 13 vuotta sitten.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Missikauneutta kulkueessa! Viime vuoden Miss Gay Finland -kisan ensimmäinen perintöprinsessa ja yleisön suosikki sekä Feministisen puolueen ehdokas Tuuli Kamppila. Kuva: Elisa Helenius

Boheemi ja kotoisa yökerho on rakennettu vanhaan taloon, jossa kapea portaikko yhdistää ala- ja yläkertaa. Ulkona on eläväinen terassi, ja porukkaa oli muutenkin paikalla ihan kiitettävästi.

X-baar sijaitsee huomaamattomasti sisäpihalla, joten sinne on hankala löytää, vaikka yökerho on ihan keskustassa. Terassin edessä vartioivat karskit miehet, ja baariin on naamakontrolli, varmaan etteivät natsit ja muut homofoobikot pääse sisälle riehumaan.

IMG_5592

Kuva: Eija / Lady Dandy

Aava:

Aika monipuolinen ja monikerroksinen paikka. Yläkerrassa punaisella valaistu “buduaarimainen” baari ja darkimpi lounge. Tupakkakoppi oli niin kotoisa, että luulin sitä baarihuoneeksi, ja huonehan se siis oli eikä koppi. Alakerrassa oli pikkubaari ja vastapäätä sitä oli megabiletyshuone ja tanssilattia. Terassi ulkona oli aika iso.

IMG_5635

Kulkue päättyi ulkoilmakonserttiin. Kuva: Eija / Lady Dandy

Baltic Pride Official Afterparty, Vabank Klubi, lauantai

 

Sateenkaarenmaalari / Elisa:

WP_20170709_008

Vabank Klubin sisustusta. Kuva: Elisa Helenius

Tunnollisina suomalaisina olimme jonossa heti yhdeltätoista illalla, koska halusimme saada sadalle ensimmäiselle luvatut viiden euron sisäänpääsyliput, mutta yökerho avasi ovensa myöhässä vasta lähempänä puolta kahtatoista. Vabank Klubi on rakennettu vanhaan pankkiin vanhankaupungin sydämessä. Klubi on sisustukseltaan loistelias ja ylellinen.

Seurueessamme herättivät hämmennystä alusasuisten, perinteisellä tavalla seksikkäiden naisten kuvat yökerhon seinillä. Toisaalta olen itse tottunut vastaavaan kuvastoon yökerhoissa, erityisesti ulkomailla.

Ärsytystä herätti se, että yökerhossa oli paljon vip-tiloja, joiden ovien edessä vartioivat järjestysmiehet. Lisäksi kaikki istumalooshit olivat maksullisia. Löysimme onneksi lopulta yhden huoneen, jonka tuoleilla sai istua maksutta.

Muuten bileet olivat hienot: oli taitavia tankotanssijoita sekä enkelisiipisiä miehiä ja balettiasuisia naisia esitanssijoina, useita baaritiskejä ja tanssilattia oli ääriään myöten täynnä. Tunnelma oli lämmin ja riehakas.

konsertti

Kuva: Elisa Helenius

Lady Dandy / Eija:

Olipa hämmentävä kokemus, mieleen tuli Helsingistä lähinnä Botta. Toisaalta olen kokenut yökerhoelämää Suomessakin varsin vähän, joten saattaahan olla, että täälläkin on jossain samankaltaista menoa. Itse kyllä viihdyin paljon, ja etenkin täydellä tanssilattialla oli ihana tanssia!

Aava:

Kyseessä ei ollut siis homobaari, vaan Prideja varten vuokrattu luksusbaari. Oli niin luksus, ettei köyhällä ollut varaa edes istua koko paikassa! Bacardi Lounge piilossa VIP-tiloihin osoittavien kylttien takana tarjosi tosin ilmaiset istumapaikat koko illaksi. Muuten klubilla oli tosi täyttä.

Tankotanssijat viihdyttivät meitä huoneessa osan illasta. Myös omia taitojaan pääsi esittelemään tangolla, jos vaan pokkaa riitti. Mainstream-musiikki piti otteessaan tanssiporukkaa koko illan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuva: Elisa Helenius

Pride House

Osoite: Kaarli 5-1 
 

Sateenkaarenmaalari / Elisa:

Ankaran etsimisen jälkeen löysimme keskustassa olevan Pride Housen, jota ei mainostettu ulkopuolella mitenkään. Odotimme, että infotoimiston ulkopuolella olisi liehunut sateenkaarilippuja ja ollut mainoskylttejä, kuten Suomessa ja maailmalla näkee.

Pride Housessa ei ollut paljon nähtävää: pieni lasiesinenäyttely (lasipeniksiä), Pride-infoa sekä myytävänä oli tarroja ja rintamerkkejä. Baltic Priden vapaaehtoistyöntekijät olivat ystävällisiä ja puheliaita.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Katselijoita riitti kulkueen lähtöpaikalla vanhankaupungin porteilla. Kuva: Elisa Helenius

Lady Dandy / Eija:

Sydäntä lämmitti huomata, kuinka iloisia vapaaehtoistyöntekijät olivat käynnistämme! Yhteisöllisyydessä on voimaa. Hämmennyin myös paikan näkymättömyyttä ja myös arkisuutta. Toisaalta se kertoo omaa tarinaansa siitä, että sateenkaariväki pitää matalampaa profiilia toiminnastaan Tallinnassa kuin Helsingissä.

Aava:

Jos löydät perille, saa paikan päältä infoa, flyereita ja esitteitä mukaan. Tosi viihtyisä paikka noin yleensä!

Lue myös tältä matkalta bloggauksemme kulttuurimatkaajan vinkeistä TallinnaanSolo Sokos Hotel EstoriastaSokos Hotel VirustaViru-hotellin KGB-museosta ja laivayhtiö Linda Linesta!

 Artikkelikuva: Elisa Helenius
Pridet

Takana näkyvät hotellimme Estoria ja Viru. Kuva: Aava Gröhn